Paksu lista
- Yöpöydälläni on paksu lista.
- Toisinaan sitä vilkaisen,
- useimmiten vain ahdistun.
- Lista on paksu
- tekemättömistä töistä.
- Miten jotkut lukevat
- omaa listaansa
- niin iloisin mielin?
- Tunnen ihmisiä,
- jotka ovat hylänneet listansa.
- Vaikka minä tekisin niin,
- lista kulkee mukanani
- tatuoituna sydämeen.
- Kysyin syytä
- niiltä iloisilta ihmisiltä.
- Tiedättekö mitä
- he vastasivat?
- He lukevat listasta merkintöjä
- tehdyistä töistä!
Runotorstain aihe 82 on tekstikatkelmasta“Istuudun penkille tarkastelemaan listaa. Arvioin sitä pitkään. Lista on rehellinen. Olen tyytyväinen siihen. Kenties etsimäni esine on olemassa, kenties ei. Se ei ole kovin tärkeää. Mutta lista on tärkeä. Sillä huomiolla on minulle merkitystä. Se on todella arvokas.”
Pottu kerallaan…eli yksikin työ, vaikka pieni päivässä, lisää iloa tehdyistä töistä. Mitäpä jos listaan laittaisi pieniä töitä jotka varmasti saa tehtyä. Kampaa hiuksesi….sano naapurille huomenta…..pese kätesi….kirjoita blogiisi….
Minä teen joskus työlistoja, ja jätän niihin aina merkinnät myös tehdyistä töistä. Kun katselee jo tekemiään töitä, tekemättömät eivät tunnu niin loputtoman runsaslukuisilta ja suurilta.
Näppärä idea tuo runon kirjoittaminen listan muotoon, muuten.
Runo saattaa tuntua vähän könöltä kun sen lukee sellaisenaan. Kirjoittaessani ajattelen usein myös toisenlaista tulkintaa. Eli kun pappi puhuu ‘tehdystä työstä’, hän ei tarkoita välttämättä itseään tai omaa työtään.
Luulen, että meillä kaikilla on työlista paperilla, päässä, tai kompussa. Kommenttejasi lukiessani huomaan, että listan lukijoitakin on kahdenlaisia – ne jotka näkevät tekemättömät työt, ja ne jotka iloitsevat jo tehdystä. Eli onko puolillaan oleva juomalasi puolityhjä vai puolitäysi. Sielunhoitajan työsarka tuntuu varmaan loputtomalta. Olisi ehkä hyvä alkaa kruksata niitä tehtyjä, ja iloita niistä. Eiks se Luojakin ottanut päivän vapaata, kun alkoi harmittaa?
( Ei missään pilkkamielessä tämä minulta!)
Elämän peruskysymyksiä, onko minulla lista, jossa sanotaan, mitä PITÄÄ tehdä vai onko minulla lista, jossa kerrotaan, mitä on jo tehty. Sama sovellettuna uskoon: onko minulla käskyjen ja kieltojen lista vai onko minulla armollinen lista, jossa kerrotaan, että tämäkin on jo sinun puolestasi tehty. Työlistat ovat sitten vielä olemassa. Ne ei tule koskaan valmiiksi, siltä tuntuu. Merkitsen tähden, kun olen saanut yhden jutun hoidettua. Se on tähtihetki silloin.
Luoja otti vapaata ihan silkasta ilosta. Häntä alkoi minun ymmärtääkseni pänniä vähän myöhemmin – vasta sitten kun hän ansaitun leponsa jälkeen tuli tsekkaamaan tilannetta paratiisissa eikä siellä ollut kaikki ihan kohdallaan.
Mehtäsielu näkee listassa niitä piirteitä, joita myös kirjoittaessani siihen laitin. Lista on tehty ohuelle paperille ja se on sidottu kirjan muotoon.
Elämän perusasenteesta on myös kysymys, kuten ‘tuntematon’ huomasi, joskus sitä nimitetään uskoksi.
Kuinkahan minusta tuli tuntematon eilen! Palaan asiaan – huomaan, että Raamatuntuntemuksessani on heikkoja kohtia. Luoja siis potkaisi pariskunnan pois Paratiisista vasta levättyään. Mutta uskon, että hän iloitsi tästä kauniista maailmasta, jonka hän oli luonut, ja jonka me aatamit ja eevat nyt olemme pilanneet. Tuntuu, että olisi pitänyt levätä aikaisemmin, niin ihmisestä olisi tullut kaikkine aivoineen olento, joka osaisi käyttää niitä.
Raamatussa sanotaan Jumalan katsoneen kaikkea luomaansa, ja kaikki oli hyvää. Siitä olikin sitten hyvä kavuta vapaapäivänä saunan lauteille ja katsella vilvoitellessa järven selkää.
Jumala loi ihmisiin hyvän koneiston päänuppiin, mutta toisaalta ei tarvita kuin yksi perkeleellinen ajatus ja koko maailma on sekaisin.
Niin totta!
Minulle tuli mieleen kaikuja vanhasta heinäsirkka ja muurahainen -sadusta. Pitäisi osata iloita siitä mitä on tehnyt ja saanut aikaan eikä vain katsoa tuleviin suorituksiin, myös: uskaltaa heittäytyä iloon, uskoa että ilo kantaa.
Minulle tuli tuosta lopusta “listasta tehdyistä töistä” mieleen kalenteri. Meillä kaikilla ihmisillä taitaa olla koko ajan mukana jonkinlainen lista tekemättömistä töistä; se on kalenterina laukussa, muistutuksina kännykässä, joilla kuilla on jopa sihteeri erikseen siitä kertomassa.
Olen pienestä tytöstä asti tehnyt listoja. Minulla oli joskus erikseen listavihkokin, nykyinen muistikirjani on hiukan samanlainen. Listavihkoni erosi em. siinä, että siellä ei ollut listattuna tekemättömiä töitä vaan faktoja ja saavutuksia; sukulaisten syntymäpäiviä, voitettuja kisoja ja mitaleja, keräilykorttien numeroita, yleisurheilun tuloksia jne… Kaikkea mahdollista, henkilökohtaisia voittoja ja positiivisia asioita.
Mitä jos tekisikin itselleen positiivisen kalenterin, johon kirjaisi kaikki tehdyt työt ja saavutukset eikä yhtään niitä tekemättömiä ja siirrettyjä!!!!!
Kiitos utuinen, Tuima ja Poplar kommenteista. Edessä olevat haasteet stressaavat ja toisaalta innostavat. Voitetut haasteet tuovat iloa ja itsetuntoa.
Oikeastaan hämmästyin kommentteja lukiessa niistä erilaisista listoista, joita ihmiset oikeasti ovat tehneet. Poplarin saavutusten luettelo on mielenkiintoinen – siis eräänlainen CV. Kiitos teille, että olette jakaneet kommenttilaatikossani näitä henkilökohtaisia asioita elämästänne.
Mitä listoihin tulee, vuoden vaihteen tietämissä minulla oli tapana listata menneen vuoden saavutukset, voitot ja tappiot, merkittävät kohtaamiset, tärkeät kirjat ja hankinnat. Se oli jonkinlainen tapa saada mennyt vuosi puikkoihin. Kutsuin sitä nimellä ‘henkinen inventaari’. Viime vuosina se on jäänyt vähemmälle.