minä olen heijastus
kunnian ja häpeän
se mikä minuun piirretään
minä olen heijastus
siitä kuvasta
jonka mukaan minut luotiin
ja minä kuvittelin olevani
vapaa kaikista piirtäjistä
että ihoni on vain
omia piirroksiani varten
olen kirjoitettu ja piirretty
kuin täyteen tatuoitu mies
silmäluomet sisältä ja päältä
kuin baarin tuhruinen vessakoppi
olen palimpsesti
kirjoituksia päälletysten
vuosisatojen takaa
ja niinpä vimmatusti raaputan
saadakseni pienen alueen
omille piirroksilleni
runotorstain haaste 83. heijastuksia



Hieno! Ihan ilman viimisen rivin vitsiä hieno!
Todella todella hienosti ilmaistu. Ja olen samaa mieltä edellisen kanssa, Killroyta ei tässä tarvita.
Ja tämä nyt ei tähän asiaan kuulu mutta piirroksista ja kirjoituksista tuli mieleen arabialainen kohtaloa tarkoittava sana maktub, mikä kirjoitettu on. Voisiko näihin piirroksiinkin yhdistää jonkinlaista valmiiksi kirjoitettua kohtaloa, siis muuta kuin mitä heijastusten perusteella voisi odottaa?
Kiitos Akkapaha ja Sirokko. Killroy muuttaa tekstin tunnelmaa häiritsevällä tavalla. Saatta olla että lähetän hänet muille maille vierahille toisten vessoja veistämään kirjoituksillaan töhertämään.
kohtaloa merkitsevä sana on puhutteleva ‘mikä kirjoitettu on’. Ajattelen kuitenkin niin että meidän kohtaloomme on kirjoitettu vastakkaisia ja ristikkäisiä kirjoituksia, vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. kaikki eivät toteudu, mutta ne mitkä toteutuvat, ovat luultavasti enemmän tai vähemmän jo kirjoitettuja – siitä huolimatta, että olemme omilla valinnoillamme kurssin elämässä ottaneet. Kohtalao ei ole lukkoon lyöty.
Raamit ovat valmiit ja joskus ahtaat, mutta niiden sisällä omille raapustuksille löytyy tilaa ja kokonaistulkintaa.
Sinäkö se olit se mies, johon piirtelin oman lakanarunoni? Tästä tulikin mieleeni, että onko mies aina se, johon nainen piirtää toiveensa. Miksi näin?
Kyllä kai se mies voisi piirtää naiseenkin toiveita, mutta minusta tuntuu, että yleensä se on se nainen, joka haluaa muuttaa sen miehen toiseksi.
Margit – vai olet lakanoita sutannut rakkauden kaipuussa. Mutta taitaapi olla jonkun toisen housunlahje jossa piirustuksesi kulkee. Mulla on omat piirustelijat talossa. Vaikka sanottava on, etten omassa ajattelussani tehnyt mitään sukupuolijakoa runoa rustatessani. Minuuteen vaikuttavat raapustukset olivat koko tuhatvuotisen kulttuurin meihin kirjoittamia. Totta silti sekin, että kumppanit yleensä yrittävät parhaansa mukaan kirjoittaa myös puolisonsa elämää uusiksi.