Pohjalaiset polkkajalat
epäilivät kuolonkankeudeksi
kun koitin kätkeä tunteeni
”Pohjalaiset polkkajalat vain ovat tällaiset”
sain sanottua vaikka
diagnoosi paljasti jo kaiken
”kun rippilahjaksi sain tekarit
ne hankittiin paria numeroa suuremmaksi
jotta jäisi kasvunvaraa”
Ei naurattanut enää itseänikään
Suuri suu pienessä päässä,
pieni sydän, sielu jäässä
Minä vajosin
|
|
Ja niin minut balsamoitiin
ja paketoitiin häpeään
Kiviä kasattiin
miljoona päälleni,
etten karkaisi
Niitä ei enkeli siirrä syrjään
Ainoana ilona
pääskyset, jotka
kivien lomassa
etsivät suojaa
auringon paahteelta
niiden ylistyslaulu
saa minut unohtamaan kalmanhajun
joka ei jäseniini vielä kuulu
mutta haisee jo
Runotorstai haaste 84 – aiheena: Mörkö
Tässä oli tosiaan monenlaista kielikuvaa ja ajatusta. Tykkäsin tästä runosta kovin.
Kiitos Allyalias. Minulla oli alussa kehittymässä tai valmisteilla kaksi runoa. tuuppasin ne kuitenkin yhteen. En tiedä oliko viisasta. Minun luonteelleni vain näyttää sopivan paremmin sellaiset lyhyet runot, joissa kuvien paljoteen ei pääse hukkumaan ja jotka on helppo siltä istumalta lukea.
Jalkapalloilijat mm. puhuvat puujaloista. Vitsivitsi, kuten tämäkin, mutta merkittävä:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2006/12/22/paivan-haiku-36
Ei varoittanut, ei ilmoittanut mitään. Tuliko perille?
Kirjoitin muistaakseni:
Jalkapalloilijat mm. puhuvat puujaloista. Vitsivitsi. Kuten tämäkin, huono, mutta merkittävä:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2006/12/22/paivan-haiku-36
-paketoitiin häpeään-: puhuttelevaa!
Häpeäteema on jutuissani aika vahvasti ollut mukana, kun olen viimeaikoina lukenut Jorma Laitisen kirjaa Syyllisyys. Teos käsittelee tosin enemmän häpeää kuin syyllisyyttä. Kirjaa on vaivaton lukea ja oivallukset sen äärellä ovat silti syvällisiä.
Helanes – Sorry. Huomasin vasta tänään (14.4.) että viestisi oli joutunut spammi-osastoon – johtui mitä ilmeisemmin lisäämästäsi linkistä.