Enkelin iho
Enkelin iholla ei virtaa hiki
ei suihkun lämmin vesi
ei tuoksu voiteet
sitä ei ehosteta
eikä tatuoida pikkuperhosta
ei siinä näy iän muutokset
eikä elämän vaiheet
arpineen
Mutta Sinä -
Sinä olet enemmän
kuin enkeli
vastaus runotorstain haasteeseen 99 aiheena iho



Viimeiset kolme säettä kääntävät runon luennassani rakkausrunoksi. Elämänkirjo liittyy tässä rakkauteen – rakkaus ei ole vain nuorta ja sileää, pidän tästä näkökulmasta.
Runon sinässä näkyy kaikki, mikä enkeliltä puuttuu, mutta juuri siksi sinä on arvostettu ja rakas. Hieno runo. Pidin.
Kiitos Tuima ja Leijonainen. Seitsemän vuotta avioliittoa tuli maanantaina täyteen. Vaimolla ei tosin ole tatuointia, mutta runon ihoteemaan se mielestäni oli hyvä ottaa mukaan.
Eilen kävimme elokuvissa kun lapsilla oli hoitaja. Mamma mia. Abban musiikkiin tehty musikaali. Se oli tavattoman hauska ja viihdyttävä. Suosittelen.
Kiitos enkeli.
Runollisesta runostasi ja Mamma mia suosituksestasi…voi olla tuo hauskuus tsekataan :)
Ihminen todella voi olla mielenkiintoisempi kuin enkeli kun kaikki elämänvaiheet, kokemusten koko kirjo on jättänyt jäljet iholle ja mieleen. Kaiketi meissä kaikissa jossain on myös se enkelipuolikin.
Enkeli ja ihminen eivät ole yhteismitallisia…
On kyllä hienoa, kun on rinnalla ihminen, ei ole elämä ihan pelkkää pimeää laaksoa silloin.
Kiitos John, Marjaisa ja Äijä.
Enkeli ja ihminen eivät ole yhteismitallisia sanoi Äijä. Minua häiritsi myös se, että runo ei ollut yhtään mitallinen. Siksi yritin seuraavaa
Enkelin iho
Enkelin iholla ei hiki virtaa
Lämmin suihku ei kosketa pintaa
voiteen tuoksu ei hyväile nenää
ehosteta ei naamaasi koskaan enää
perhonen tai keiju ei korista ihoa
ikä ei paina eikä enkelit lihoa
enkelin kanssa ei tanssita kilpaa
ei kulje käsi kyljen kaarisiltaa
Mutta sinä olet Sinä
Koko painolla läsnä
Enemmän kuin enkeli
Sen todistan tässä
Ei tämä juuri parantunut. Mutta yritinpä vain.
“Mitallisuus” ei liene tärkeintä. Runosi kertoo rakkaudesta. Ihanaa, että vaimosi on enkeliäkin parempi. Se on sallittua rakkaudessa, eikö?
En voi vastustaa kiusausta.. :)
Hietön on iho enkelin,
tarpeeton lämpö suihkun.
Huuma tuoksun ,hyväile ei nenää
väriä poskien, kukaan ei nää.
Kuvat maalliset, ikä, kilotkaan,
ei enkeliä koskekaan.
Ja tunne tanssin, se outo on,
kuten himo mainen.
Ja sinä olet tässä,
kaikkine painoineen.
Tässä,läsnä,
Enkeliäkin enemmän.
Kiitos utukka – Mitallisuus runossa ei ole oleellista, varsinkaan jos ei saa sitä soimaan. Kömpelöt mitalliset runot ovat hirveää lukijan kiduttamista. Siksi mitaton ei ole viraton
Kiitos muoriska – Sivullasi on hieno kuva kissoista. Ajatukseni ohjautui kissan ihoon. Sitä näkyy vain pieni pala tassun pohjassa. Harmi että olen allerginen. Jos en olisi, ehkä meilläkin asustelisi kissa.
Ainakin synnytit kysymyksiä, joita en kuitenkaan kysy.
Mitähän lienee Isopeikon kysymykset? Mukavaa, että jotakin virisi runon johdosta.
Onhan heitä, enkeleitä, ihollisia ja ihottomia.
Niinpä. Lieneekö enkelillä ihoa? Kutiaako enkelit? Syövätkö mitään? Onko niillä minkäänlaista ruumista. Erään ortodoksisen opetuksen mukaan sielulla on (kuten enkeleillä) hahmo. Se on hienoa ainetta, mutta ei näy silmille. Läntinen opetus pitää enkeliä täysin aineettomina. Enkelihahmolla voi olla silmät, mutta se ei näe niillä. Hahmolla voi olla iho, josta ei välity aistimukset. Enkeliopin mukaan ilmestyessään ihmiselle, enkeli puristaa ilmamolekyylejä kasaan ja saa aikaiseksi jonkinlaisen hahmon. tästä johtuu myös tuulenpuuska enkelin ilmestyessä. Hahmolla näkyvä ‘iho’ ei tietysti ole oikeasti enkelin iho, vaan pelkkää hämäystä. Mutta niin oli tuo runokin hämäystä.