I
Pieninä annoksina
Ajatus -
Käytettävä varoen
pieninä annoksina
Aiheuttaa huimausta
Ja ympäristön vastarintaa
Ei suositella
sotilaille
eikä pikkunilkeille
II
Juupas eipäs
Jos ajatukseni olisi kuvia
näkisin kasvosi
ja syksyn
kaikissa väreissään.
Jos kertomus
siinä maailma luotaisiin
ja minä nauraisin
Jos keskustelu
se olisi
mustavalkoinen
Eipäs
Juupas
III
Trofee
Ajatus hipaisi minua
Kaksi päivää
jäljitin sitä
Ja kun lopulta sain
sen pyydystettyä
…
nostin pään seinälle
Mikä trofee!
Vastaus runotorstain haasteeseen 101: ajatus
Mainio :D
Ajatus ei sovi sotilaille,eikä pikkunilkeille.
Pää seinälle,mikä trofee!
Nuo vetivät suupielet hymyyn. Rytmitys sopi mielestäni hienosti runon tyyliin.
Ajattelu pieninä annoksina… suuret ajatukset ovat liian hurjia.
Keskustelut tahtovat usein olla mustavalkoisia… Hyvä muistutus.
Minustakin tuo trofee oli huima juttu. Jospa ajatukset saisivatkin juosta vapaina…
Hymyä ja naurua näissä sakeissä. Ja vakavuutta. Papin lienee useinkin käytävä joopas-eipäs-keskusteluja ?? Erityisesti pidin “maailma luotiin ja minä nauroin” , ihastuttavan hilpeää, ja onnellista?
Ajatuksen pää seinällä, hihhii!
Kiitos palautteesta Frieden ja Utukka. Näistä runoista (tekeleistä) tuli enemmän tai vähemmän kepeitä. Kun on ‘puujalka’ ja purua päässä ei ihmeitä voi odottaa – vaikka vain ihmehän se tässä tapauksessa auttaa.
Kepeä huumori auttaa meitä, jotka emme ihmeitä huomaa tai niihin usko, ja jotka ehkä vierastamme “pappia”. On mielenkiintoista käydä blogillasi vaikkapa joopas-eipäs. Kiitos!
Kirjoitin itse kerran runon, jossa kiersin runoa monta päivää, kun saavutin sen, se oli jo haalistunut. Mutta sinun runonsi eivät ole haaleita, etenkin ensimmäinen miellytti minua kovasti. Välillä kun tuppaa huimaamaan, enkä ole tiennyt että se johtuu liiasta ajattelemisesta. Ja sitä kyllä teen, täytyy myöntää.
Kiitos runoista ja hienoista ajatuksista.
Hyvä kokonaisuus, hauska ja oivaltava. Ensin pienen, huomaamattoman ajatuksen voima ja vaikeus, sitten jo konkreettisempaa…eipäsjuupas ja sitten lopulta oivallus kuin valaistus. Pidän tästä…ajatusrunosi on kuin lyhyt tarina uskoonheräämisestäni…yhtä iloinen :)
Leijonainen ja John kiitos ystävällisestä palautteesta.
mm – jostakin syystä ohjelman roskasuodatin oli poistanut sinun kommenttisi. Olen pahoillani. Huomasin asian vasta hetki sitten. Kiitos myös sinulle palautteesta.
Vapaana juoksevat ajatukset ovat vapaata riistaa ja me olemme metsästäjiä. Salakaato on rikos – metsästämiseen on oltava lupa ja on pysyttävä omalla metsästysalueella. Ajatusten metsästäjä on ehkä sittenkin epäkelpo kuva, jos siitä pitäisi tehdä myönteinen kuva. Seurauksena on ajatusten ampuja. Sellainen, joka ampuu alas toisten ajatukset. No silloin hän on väärällä alueella. Kielikuva ei rohkaise ajatusten vaihtoon. Siihen, mitä näissä kommenteissakin tapahtuu – jolloin toinen ajatus täydentää toista ja lopputulos on jotakin enemmän ja parempaa, mistä lähdettiin liikkeelle. Silloin ajattelu on yhteistyötä, jakamista ja yhdessä iloitsemista.