Tien sivussa
Huomasin taustapeilistä
punaisen ja sinisen valon vilkkuvan
perässä ajavan auton katolla.
Arkiminäni kutistuu pieneksi.
kuin viimeiselle tuomiolle:
- minut on nähty, punnittu
ja köykäiseksi havaittu
Ajan tien sivuun ja
pääsen selvittelemään tulotietojani
virka-auton takapenkille.
Ensimmäisestä tuomiosta ei selviä
katumusharjoituksilla
vain raha käy.
Viimeisellä tuomiolla
katumusharjoitukset ovat myöhässä
ja eurot väärää valuuttaa.
Jospa silti nämä ensimmäiset
muistuttaisivat viimeisestä
jotta silloin kun valot vilkkuvat taustapeiliin
elämän valtatiellä
vastaanotto olisi yhtä ystävällinen
sillä erotuksella,
että sakot olisikin jo maksettu.
vastaus runotorstain haasteeseen 104, aiheena sana: kiltti
Olitpa kiltti, kun pysähdyit ja maksoit sakkosi. Kameroiden kuvaamaksi tuleminen tiheään tahtiin teiden varsilla on joskus rasittavaa. Kamera valitsee kai vain kiltit, siis ne, jotka varmasti maksavat.
Niinhän sen täytyy olla…
Tästä tuli mieleen Erkki Lemisen runon loppu:
“Lähdin ostamaan taivasta,
tarjosin hyviä töitä.
Aivan niin,
sanottiin,
mutta kuka nyt lahjasta maksaa?”
Lohduttavaa olisi ajatella, että sakot on jo maksettu. Se jäänee ystävällisen poliisisedän harkittavaksi. Onkohan Pietarilla computteri, josta näkyy “profiili”?
Tämä runo oli todella hyvä vertauskuva!
Sananjalka – Niinpä. Minä olin kiltti kiltille poliisille.
mm – Lahjasta ei tarvitse maksaa, kun se tulee Jumalalta. Mutta ihmisten maailmassa lahjaa ei voi ottaa ilman jonkinlaista kiitollisuudenvelkaa. Olet varmaan kuullut sanonnan: “Lahjahevosen hampaisiin ei pidä katsoa.” Minusta kyllä kuuluisi lahjahevosenkin kunto tarkastaa – ehkä haluaa päättää ottaako sellaista hevosta hoidettavakseen. Kaikkia lahjoja ei tarvitse ottaa vastaan. Jotkut ajattelevat ehkä Jumalan lahjan juuri sellaiseksi, että siitä koituu heille enemmän kustannuksia kuin hyötyä ja iloa – siksi jättävät lahjan vastaanottamatta.
On muuten erittäin ikävä tapa antaa lahjaksi toisille romua. Silloin itse säästyy kaatopaikkamaksulta. Romunkerääjät ovat tietenkin oma lukunsa.
utukka – Pietarin computteri tulisi ainakin tarpeeseen. Vääntöä siinä pitää olla, sillä kaikki maailman ihmiset kaikkina aikoina on listattu sinne. Käsin kirjoitetut kirjat ovat vähän vanhanaikaisia. Pietariparka.. eipä tainnut mies tietää joutuvansa taivaassa atk-kurssille ja kymmensormijärjestelmää opettelemaan. Ehkä koneet ovat niin modernit, että kirjoitustaitoa ei tarvita. Niitä voidaan ohjata puheella. ‘Asiakkaista’ otetaan tunnistus sormenjäljestä tai silmän iiriksestä. Kone antaa henkilön tiedot ja arvion taivaskuntoisuudesta. Jotta ne pystyvät näin vaativaan tehtävään, niillä on varmaankin Applen koneet.