kesän lämpö
arka vieras
taas kietoutuu
pakkaseen
kuin paksuun takkiin
pitää kaiken lämmön
itsellään
mutta ei estä
elämän ihmettä
siemenen itämistä
- talven pimeys
musta aurinko
nostaa runot esiin
.
.
.
Runotorstain haaste 218 pohjautuu Pertti Niemisen runoon kokoelmasta Vaikka aamuun on vielä aikaa.
Minulla on muuten tuo Pertti Niemisen runokirja (kuten monia hänen käännöksiään). Olen lukenut sen kesätöissä yövartijana vuonna 1993. Kirjan taakse kirjoitin: Luin tämän 19.7.1993 töissä HPY-Kamppi – puoleenyöhön. Aamuun on siis vielä aikaa. En mene nukkumaan, vaan teelle ystävän luo.
Haa, nostaa runot esiin! Sai hymyn huulille :-)
Kiitos John. Se oli samalla pieni yllätyslahja runojen kirjoittajille.
Mä pidän tuosta, mitä olet kirjoittanut teoksen taakse: siinä on yön hiljaisuutta ja rauhaa.
Lopetus kruunaa runon!
Kiitos Satu ja Hilbert.
Kaunis runo. Ihmeiden ihme, uutta versoo talven kylmyydessä.