Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Mikäli haluat päästä lukemaan suojattuja blogeja, tutustu tähän sivuun.

Mainokset

Johdantosanat itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa

Sata vuotta sitten Suomi syntyi. Syntymäparkaisu kuului, kun vastaanottavat valtiot tunnustivat Suomen syntyneeksi. Kun valtio syntyy, sitä ei imetetä eikä laiteta kehtoon. Sen on oltava heti valmis ottamaan vastuu – ottamaan kohtalo omiin käsiinsä, kuten senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhuvud asian ilmaisi sata vuotta sitten.

Tänään sata vuotta myöhemmin kansa on kokenut niin hyviä kuin huonoja aikoja. Nyt meillä on takana pitkä hyvinvoinnin ja vaurauden aika. Olemme eläneet yltäkylläisyydessä. Mutta hyvinvointi on sairastuttanut meidät niin, että olemme unohtaneet Jumalan. Mooseksen kirjassa (5 Moos 8:10-17) Jumala varoittaa omaisuuskansaansa Israelia tulemasta ylpeäksi, kun se on rikastunut ja kerännyt omaisuutta itselleen. Ainoa tapa tervehtyä ylpeydestään on nöyrtyä ja muistaa, mistä hyvinvointimme on peräisin. Siksi meidän kiitoksemme lähtee särkyneestä sydämestä. Kiitämme Jumalaa itsenäisyydestä ja hyvinvoinnista ja tunnustamme, että olemme tämän kaiken keskellä unohtaneet hänet.

Näyttökuva 2017-11-01 kello 21.36.54

Olen ilmoittautunut Satakunnan Osuuspankin edustajiston vaaliin Harjavallan vaalipiirissä. Edellisessä vaalissa olin myös mukana ja tulin valituksi. Osuuspankin vaalissa saavat omistaja-asiakkaat äänestää. Äänestysprosenttia en tiedä, mutta pienellä paikkakunnalla äänestämisen mahdollisuutta käytetään. Nykyisin se on myös helppoa tehdä kotitietokoneen kautta.

En ole aina ollut Osuuspankin asiakas. Ensimmäinen pankin asiakkuus, minulle tuli perheen kautta. Sillon olin Suomen Työväen Säästöpankin asiakas. Yliopistossa opiskellessani Pankkimaailmassa tapahtuneiden muutosten seurauksena tulin KOP:n asiakkaaksi. KOP ja SYP yhdistyivät Merita-pankiksi, mikä puolestaan muuntui Nordeaksi. Avioitumisen ja asuntolainan myötä minusta tuli osuuspankkilainen.

Osuuspankissa olen pitänyt siitä, että se on vahvasti paikallinen pankki. Se on sitoutunut  paikkakunnan elämään ja sen erilaisiin hankkeisiin aina junioritoiminnan sponsoroinnista isoihin rakennushankkeisiin.

Harjavallan seurakunta luonnollisesti on paikkakunnan kummankin pankin asiakas ja on saanut hyvää palvelua molemmassa pankissa.

 

Vaalista saa lisää tietoa pankin vaalisivulta: https://op-edustajistonvaalit.fi/

Tallenna

Olemme lomalla käyneet parissa kivassa kesäkahvilassa. Toinen on Reposaaressa: Tyrniä ja tyrskyjä pop up cafe  http://www.maku.fi/blogit/tyrnia-ja-tyrskyja/tyrnia-ja-tyrskyja-pop-cafe. Pieni kesäkahvila on samalla pieni nostalgiamatka kadonneeseen aikaan. Reposaari on muutenkin kaunis ja historiaa henkivä paikka. Sinne on mukava tehdä maisemamatka silloin tällöin. Kahvila sopii miljööseen hyvin.

Toinen kahvila oli erityisen viehättävä sekin. Se löytyy Kokemäeltä: Kahvila Kaneli https://www.facebook.com/kahvilakaneli/. Erityistä tässä paikassa on se, että Klaus Härön elokuva Postia pappi Jaakobille on kuvattu siellä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Postia_pappi_Jaakobille). Elokuvassa vanhana pappilana esiintynyt rakennus toimii kesäkahvilana. Oli sykähdyttävää olla siinä salissa, jossa tuo ekokuva oli syntynyt ja keskustelut käyty. Talon huoneet olivat kahvilan asiakkaiden käytössä. Kesällä toki kahvittelijat haluavat olla pihalla tai kuistilla ja käydä kahvn jälkeen muuten vain kävelemässä ison talon huoneissa. Paikka on kotoani vain 15 kilometrin päässä. Kävimme kummassakin kahvilassa ensimmäistä kertaa.

Kahvilakäynti perheen kanssa on piristävä hetki päivässä. Nämä kahvilat eivät ole vain kahviloita. Niissä on iso annos tarinaa ja tunnelmaa. Siis kysymyksessä on kokonaisvaltainen elämys. Sitä satunnaiset kulkijat arvostavat ja hakevat. Kahvilanpitäjät selvästikään eivät tee vain bisnestä. Epäilemättä haluavat välittää muutakin kahvin ohella. Parasta siksi on, jos kahvittelijalla ei ole kiire minnekään. Kahvitauko on muutenkin hetki, jossa aika saa pysähtyä.

Reposaaren paikasta ei huomannut ottaa valokuvia. Linkki ohjaa kuitenkin paikan päälle. Jälkimmäisestä muutama kuva.

 

Olimme lyhyellä perhelomalla Pariisissa. Teimme sen Ikaalisten matkatoimiston kautta. Koska  Pariisi on iso ja vierailuaikamme oli vähäinen ja myös sateinen, se tarkoitti valintoja. Edes kaikkea ”pakko kokea Pariissa” ei voitu mahduttaa mukaan. Seuraava valokuvasarja kertoo jotakin reissustamme, siitä mitä koimme ja mitä jäi kokematta.

 

 

 

 

 

Näyttökuva 2017-03-26 kello 10.07.53

Jotakin muuta

Töiden ja haasteiden puristuksessa tarvitsen välillä jonkinlaista irtiottoa. Lyhyt ja tehokas irtiotto minulla on takavuosina ollut osallistuminen Runotorstain haasteeseen. Se on jonkinlaista terapiaa ja sanoilla leikkimistä. Se on jotakin muuta. Se on myös vapautta. Vaikka tekeleet eivät ole kummoisia, se ei haittaa. Tarkoitus ei ole tuottaa Runoutta isolla alkukirjaimella. Tarkoitukseni on hengähtää antaa pääkopassa tilaa leikille, jotta vanne ei alkaisi liikaa kiristää. Niin kuin kaikissa muissakin blogeissa keskeneräisyys, kömpelyys ja amatöörimäisyys pistää silmään. Jos kirjoitukseni ei olekaan runoudelle kunniaksi, niin seurakuntalaisiani kohtaan ne tekevät minut lempeämmäksi. Luulisin, että siinä saavutettu tavoite on suurempi kuin runoudelle tuottamani kärsimys.

Kiinnostavan ihmisen käsikirja

David Gillespie & Mark Warren 2014 Atena

How to be interesting

Suom. Aura Nurmi

WP_20160514_001.jpg

Perinteisellä suomalaisella ajattelulla tulee mieleen kirjasta tokaisu: ”Onpa itsekeskeinen lähtökohta kirjalla. Eikö riitä, että ihminen on, mitä on ilman, että yrittää keinotekoisesti saada jonkinlaista kiinnostavan ihmisen auraa ympärilleen.” Aivan.  Kysymys onkin enemmän peilistä. Sinä ilmeisesti olet jo kiinnostava, mutta tiedostatko mikä sinussa on kiinnostavaa, mistä aineksista se tulee? Milloin kiinnostus katoaa? Onko ihmiselle eduksi, että hän on kiinnostava? Kumman seurassa viihdyt paremmin: ihmisen, joka on kiinnostava vai pitkäveteinen? Samat kysymykset voi esittää papille hänen työssään. Minkälaista saarnaa kuuntelet mieluummin: kiinnostavaa vai tylsää. Onko evankeliumille eduksi, että se kiinnostaa. Minkälaisen papin seurakuntalaiset haluavat heidän tärkeisiin toimituksiin: kiinnostavan vai tylsän? Kirja on lukemisen arvoinen. Se saattaa olla jopa kiinnostava?

 

Miksi toisten ihmisten seuraan hakeudutaan? He ovat kiinnostavia. Minkälainen ihminen sinusta on kiinnostava? Mikä sinua kiinnostaa toisissa ihmisissä? Ovatko he jotenkin parempia kuin muut? Ehkä eivät ammatissaan kollegoitaan parempia, mutta usein kiinnostava ihminen tietää ja tuntee myös työhönsä liittyvät asiat ja osaa niistä keskustella. Se tekee hänestä kiinnostavan. Hän tietää asioita ja osaa kertoa niistä.

Minä olen utelias ja kiinnostun asioista. Tämä kirja ilahduttaa minua, koska se kannustaa myös uteliaisuuteen.

Lyhin tie kiinnostavuuteen on kiinnostua muista. Ei sen kummempaa. Kirjassa ei varsinaisesti ole kenellekään mitään uutta. Asiat ovat entuudestaan tuttuja. Mutta niiden ääreen on aika ajoin hyvä pysähtyä ja huomata ne uudestaan. Gillespie ja Warren nostavat esille neljä asiaa, mitkä tekevät ihmisestä kiinnostavan.

  • Tunne itsesi. Hyvä itsetuntemus on tarpeellinen kaikessa vuorovaikutuksessa.
  • Ole kiinnostunut – kiinnostava ihminen on kiinnostunut toisista ja kuuntelee heitä.
  • Ole tiedonhaluinen – uteliaisuus, kyseleminen, tiedonjano
  • Ole oma itsesi – mikä on sinun tarinasi? Minkälainen tarina sinä olet?

Kutakin näkökulmaa luodataan usealla tavoin ja esimerkkejä kertoen.- Nuo neljä kohtaa voi luonnollisesti laittaa kahteen, jos haluaa. Utelias ja tiedonhaluinen ihminen (3) on kiinnostunut muista ihmisistä ja mielellään kuuntelee heitä, antaa heidän kertoa tarinaansa (2).  Kun ihmisellä on hyvä itsetuntemus (1), hän arvostaa itseään ja osaa olla oma itsensä niin että saa parhaan itsestään esiin (4).

Kirja nostaa esiin kysymyksiä. Sitä voi lukea erilaisista lähtökohdista ja esittää itselleen lisäkysymyksiä. Esimerkiksi juuri mitä tämä tarkoittaa papin näkökulmasta? Mitä tämä tarkoittaa johtajan näkökulmasta? Mitä tämä tarkoittaa viestijän näkökulmasta? Mitä tämä tarkoittaa henkilöbrändin näkökulmasta?

Kirjassa oli henkilöbrändiin mielenkiintoinen tiivistelmä: Sinun brändisi on se, mitä ihmiset sinusta puhuvat, kun et ole paikalla. Tässä tapauksessa se tarkoittaa vähän samaa asiaa kuin maine. Papin kohdalla se on myös sama kuin uskottavuus. Papin on rakennettava (tiedostamattaankin) omaa brändiään, mainettaan tai uskottavuuttaan. Se vaikuttaa viestin perillemenoon. Aristoteleen retoriikassa kysymykseen, miten saada kuulijat vakuuttumaan, esitetään kolmijako: ethos, pathos, logos. Näistä ethos on se, mitä puhujasta ihmisenä ajatellaan; onko hän sellainen ihminen jota kannattaa kuunnella, minkälainen on hänen karismansa. Maineensa menettänyt ihminen ei silti välttämättä ole menettänyt kiinnostavuuttaan ehkei edes uskottavuuttaan puhujana – mutta aivan varmasti se siihen vaikuttaa.

Itse asiassa Kiinnostavan ihmisen kirja taitaakin kuulua hyllyssäni retoriikan kirjojen viereen, vaikka takakannen mukainen luokitus on 14.4 – persoonallisuuden psykologia.