Älä koske minuun

adamin luominen.png

Michelangelon kattofresko Sikstuksen kappelissa ja sen yksityiskohta lienee yksi maailman tunnetuimpia maalauksia ja käsien asentoja. Kysymys on luonnollisesti Adamin luomisesta. Kädet kurottautuvat toisiaan kohti tai ehkä tässä tapauksessa alkavat juuri erkaantumaan. Ihminen on hetki sitten luotu ja hänestä on tullut itsenäinen olento. Jumalan ajatus on saanut muodon ja tullut todelliseksi, verta ja lihaa olevaksi luomukseksi, jolla on oma tahto.

Pääsiäistä ajatellaan uudeksi luomiseksi. Jeesus nousee kuolleista, kaikki on asetettu ennalleen. Synti on sovitettu. Kuolema on voitettu. Liike takaisin näiden käsien koskettamiseen on alkanut. Ihmisen käsi etsii Jumalan kättä.

Toisena pääsiäispäivänä aiheena on ylösnousseen kohtaamiset, Jeesus ilmestyy oppilailleen. Oppilaat eivät jää vain tyhjän haudan äärelle arvailemaan, mitä on  tapahtunut. Jeesus ilmestyy heille kuoleman voittajana. Mielenkiintoista tässä kaikessa on se, että kaikkein ensimmäisessä kohtaamisessa Jeesus sanoo Magdalan Marialle kuitenkin arvoitukselliset sanat: ”Älä koske minuun.” Mitä tämä arvoituksellinen tapaaminen oikein merkitsee? Kohtaamisesta on tehty monia maalauksia.

nolimetangere3.png

Koitin etsiä tuosta kohtaamisesta sellaista versiota, jossa olisi sama käsien asetelma kuin Michelangelon kuvassa. Yllä oleva Fra Angelicon (1387-1455) maalaus toteuttaa ehkä parhaiten sen, mitä etsin. Marian käsi haluaa koskettaa Jeesusta. Kädet ovat lähellä toisiaan, mutta ilmaa on välissä vielä paljon enemmän kuin Adamin luomista kuvaavassa freskossa. Useat kuvat samasta tapahtumasta esittävät Marian lankeavan Jeesuksen jalkoihin. Ehkä tässäkin on enemmän siitä kysymys. Olen kuitenin omavaltaisesti halunnut näyttää Marian ja Jeesuksen kädet lähellä toisiaan. Tässä on kosketus, mikä ei toteutunut.

Kun yksittäiset sairaat ja saastaiset koskettivat Jeesusta hänen inhimillisen elämänsä päivinä, se paransi ja puhdisti heidät. Nyt otettuaan kaikkien ihmisten sairaudet kannettavakseen ristillä, kuolemaan asti, hän puhdisti meidät, mutta ylösnoustuaan on vielä heikko.

Mutta viimeistään tavatessaan apostolit, Jeesus pyytää koskettamaan itseään (Luuk 24:39). Epäilevä Tuomas sai vielä erillisen kehotuksen koskettaa Jeesuksen haavoja (Joh 20:27).

Selitykseksi Magdalan Marialle Jeesus sanoi, että hän ei ole vielä noussut Isän luo. Tällä hän ei tarkoittane taivaaseen astumista, sillä hän tapaa kuitenkin pian apostolit, joita puolestaan kehottaa koskettamaan itseään. Sen täytyy siis tarkoittaa välitöntä käyntiä Isän luona ennen oppilaiden tapaamista. Mutta sitä ennen hän tapaa uskollisimman seuraajansa Magdalan Marian. Sitten hän käy Isänsä luona ja vasta sen jälkeen tapaa apostolit.

Miksi hänen piti käydä tässä välissä Isän luona? Hän sai Isältään tehtävän, minkä Poika lupasi tehdä. Saatettuaan tehtävänsä päätökseen hän ilmoittautui Isän luo kertomaan, että se oli suoritettu. Koko ihmiskunnan syntivelkakirja oli allekirjoitettu Jeesuksen verellä: maksettu. Jolloin se voitiin repiä.

Marian ja Jeesuksen tapaaminen tulee tällä tavoin tulkittuna entistä arvokkaammaksi. Ei vain niin, että ennen kuin ylösnoussut tapasi apostolinsa, vaan ennen kuin ylösnoussut tapasi taivaallisen Isänsä, hän tapasi Magdalan Marian. Miettikääpä sitä!