Kynttilänpäivä 2021

Näytä artikkeli

Tänään kynttilänpäivänä minulla oli messu. Nimenomaan. Pitkästä aikaa vietettiin ehtoollista. Seurakuntaa sai olla paikalla vain 20 ihmistä. Olimme ohjeistaneet ilmoittautumisen tekstiviestillä työpuhelimeeni. Ilmoittautuminen siis yhteen paikkaan, jotta ei tule sekaannuksia. Facebookissa kaikki oli kunnossa mutta lehden seurakuntatietoihin puhelinnumeroon tuli virhe. Joitakin ilmoittautumisia onneksi saatiin ja pieni lauluryhmäkin oli mukana palvelusta elävöittämässä, mikä tuntui hienolta.

Ehtoolliselle osallistuminen mahdollistettiin myös palveluksen jälkeen. Polku ehtoolliselle oli valmistettu niin, että osallistuja kulki muutaman rukouspysäkin kautta alttarille. Tein videon tuosta polusta, jotta osallistujalle muodostuisi jokin käsitys siitä, miten tuo toimii.

https://fb.watch/3vVAup7rfd/

Messu sujui kohtalaisen hyvin, mutta jotakin pientä säätämistä toki näissä aina tapahtuu. Minulta jäi esimerkiksi messun aikana päästösanat sanomatta ehtoolliselle kävijöille. Messun jälkeen tajusin kyllä sanoa jokaiselle ehtoollisvieraalle erikseen. Huittisten kirkkoherralta olin saanut hyvän vinkin siitä, että synninpäästön sanat voi lukea näille messun jälkeen tuleville yksittäisille ehtoollisvieraille alttarilla. Synnintunnustusrukous on yksi pysähdyspaikka ehtolliselle tultaessa. Tämä oli toimiva idea. Kokonaisuus ja kokeilu tuntui hyvältä.

Tänään oli Turun tuomiokirkossa Mari Leppäsen piispan virkaanvihkimisen messu. Pääsin sitä seuraamaan vasta myöhään illalla. Kun itse olin lauantai-iltana kamppaillut saman tekstin kanssa, oli mukava kuunnella, millä tavoin hän tuon tekstin äärellä oli ja mitä nosti sieltä esiin. Hän nosti esille Simeonin pitkästä odottamisesta Jumalan kaipauksen teeman. Se oli hyvä idea. Siitä hän pääsi lähelle nykyajan kuulijaa. Toinen Simeoniin liittyvä kohta, minkä erityisesti huomasin oli kysymys: Miten Simeonin tavoin kurottua uuteen? Tämä pureutuu hyvin evankeliumiin, vaikka toisaalta Simeon oli uuden ja vanhan rajalla. Simeon näki syvälle uuteen sisälle, mutta toisaalta hän itse oli osa vanhaa, joka väistyi syrjään uuden tullessa esiin. ”Nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä.” Simeon poistui näyttämöltä Jeesuksen tullessa esiin. Mutta vanha poistui tietäen, että uusi oli tullut ja hän oli tuota uutta pitänyt sylissään. Simeonin ei tarvinnut paljon enää kurottua uuteen. Hän oli kuitenkin yksi ensimmäisistä, jotka ottivat uuden vastaan ja toivotti tervetulleeksi. Marin saarna oli joka tapauksessa piispallisen hyvä. Uskon, että hän löytää itsensä piispana lyhyen ajan kuluessa ja hän löytää kanavat visionsa ilmaisemiseen. Voi olla, että kritiikkiäkin tulee joistakin linjauksista. Uskoisin kuitenkin hänen saavan jopa vahvemman aseman hengellisenä äitinä kuin Irja Askola, jota myös arvostettiin. Sen aika näyttää.

Minun saarnani löytyy saarnatuolista ja seurakunnan facebooksivulta. Facebooksivulla näkyy koko palvelus.

Piispan virkaanvihkimys Yle Areenassa. Se on siellä noin kuukauden nähtävänä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s