Syksyä aloitettiin Harjavallan seurakunnassa Torikirkolla. Olimme kaupngilta pyytäneet lupaa järjestää ns. torikirkko kaupungintalon viereisellä Viuhka-aukiolla. Paikka on erinomainen tällaisiin ulkoilmatapahtumiin. Sadepäivästä huolimatta paikalle tuli runsaasti ihmisiä. Jumalanpalvelus ulkotilassa oli luonnollisesti yksinkertaistettu ja helposti toteutettavissa. Kanttorimme Pasi oli valinnut muutakin kuin virsiä laulettavaksi. Halusimme aloittaa syksyn keskellä ihmisten elämää ja siinä mielestäni onnistuimme. Minulla oli papin osuudet. Saarna luonnollisesti oli pidettävä hyvin lyhyenä. Toki täytyy sanoa, että tällaisella paikalla olisi ollut vielä tärkämpää huomioida tilanne ja ihmiset. Saarna löytyy Saarnatuoliblogista: Torikirkko. Tämän jälkeen oli hernesoppaa tarjolla soppatykistä.
Tässä välissä kävin Elinan kanssa Vaasassa viettämässä 20-vuotis hääpäivää. Yövyimme hotelli Astorissa. Pidin siitä enemmän kuin Helsingin Kämpistä. Vaasa oli mukavan oloinen kaupunki. Kävelimme meren rannalla ja puistoissa. Paluumatkan teimme lähempänä rannikkoa. Pysähdyimme Kristiinankaupungissa. Se oli idyllinen kuin Vanha Rauma. Ulrika Eleonooran kirkon näimme vain ulkoa päin.
Kun yksi papin virka on täyttämättä ja toinen lomalla, se tietää toimitusruuhkaa. Sen kyllä myös tuntee nahoissaan. Valmistautuminen hieman kärsii, kun on kaksi hautausta, vihkiminen ja messu.
Mutta työt tehdään ja 14. sunnuntai helluntaista puhui enemmän antamisesta Jumalalle kaikki kuin lähimmäisyydestä. Köyhä leski antaa kaiken – 0,40 €.
Tuomo Lindgren 