Tällä kertaa toteutin hartauden kuvaamalla sen etukäteen. Se ei ollut siis live-stream. Aikataululliset seikat pakottivat toimimaan näin. Siinä oli sekä etunsa että haittansa. Yhdellä otolla hartaus laitettiin purkkiin. Eli mitään editoimisen murhetta ei ollut.Etu oli se, että minun ei tarvinnut varsinaisena aikana olla lähetystä toteuttamassa. Live-lähetyksessä on kuitenkin enemmän läsnäolon tuntua. Se että seurataan samanaikaisesti tapahtumaa on arvo sinänsä. Se hetki on silloin yhteinen. Nyt minun olisi pitänyt olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, joten etukäteen kuvaaminen oli helpotus.
Muina huomioina on sanottava se, että kuvauksen ajankohta voimisti muutenkin unettavaa puhetapaani. Kuvasin videon puoli yhdentoista aikaan illalla. Muu talon väki oli mennyt nukkumaan ja äänenkäyttöni ei tietenkään ole reipasta. Tämä olisikin paremmin sopinut iltahartaudeksi. Käytäntöä ei kannattane tällä tavalla jatkaa.
Mutta itse aihe on kiva, vaikka toteutus vähän kärsii. En tarkemmin esittele hartauden sisältöä. Se perustuu seinälläni olevaan enkelin sulkaan. Olin poissa kuvasta isomman osan aikaa. Se saattaa häiritä joitakin. Minulle se tosin oli helpottavaa. Teksti on osastossa Pieniä puheita: Enkelin siiven sulka.
Tuomo Lindgren 