Mitä sanoa ylioppilaalle?

Ylioppilasjuhlat lähestyvät. Huomaan sen myös siitä, että sivulleni on ohjautunut niitä ihmisiä, jotka valmistelevat puhetta. Yksi eniten vierailuja saaneista kirjoituksistani on puutarhatöitä ja puhe ylioppilaalle. Siinä minä olen rakentanut yhden puheen rungon latinankielisen fraasin varaan: cucullus non facit monachum. Ylioppilaille voi kernaasti puheessa heittää sivistyssanoja tai juuri tällaisen latinankielisen lentävän lauseen, vaikka latina ei pakollisena aineena ole kuulunut pitkään aikaan lukion oppimäärään. Kirjastosta voi hankkia oivan apuvälineen näitä fraaseja varten. Edellinen lause tarkoittaa seuraavaa: kaapu ei tee munkkia. Ei siis jokainen kaapuun sonnustautunut ole todellinen munkki. Siinä on vasta ulkokuori. Henkilö on munkin näköinen ja pukeutunut munkin asuun. Mutta todellinen munkkius on sisäistä laatua. Munkit tekevät munkkilupauksen, jonka tutuin muoto lienee tämä: köyhyys, kuuliaisuus ja naimattomuus. Samoin voi sanoa, että valkolakki ei tee ylioppilaaksi. Siinä on vasta kuoret. Henkilö on ylioppilaan näköinen. Mutta ylioppilaaksi tekevät sisäiset asiat. Että henkilö on lukenut ei vain tutkintoa vaan elämää varten, kuten tunnettu toinen latinankielinen sanonta kuuluu: non scholae sed vitae discimus. Jälkimmäisestä lentävästä lauseesta sellaisenaan saa myös hyvän puheen ylioppilaalle.

• Koulua ei käydä oppiarvosanojen tähden vaan elämän tähden.
• Koulua ei käydä siksi, että opettajat tuntevat ylpeyttä menestyneistä oppilaistaan.
• Koulua ei käydä valmistumisen ja tutkinnon vaan elämän tähden.
• Koulua ei käydä työpaikan hankkimisen vaan elämän tähden – tosin työpaikka on osa elämää.

Yliopistossa tiedekuntamme rehtori muistutti opiskelijoita, että emme olleet siellä hartautta harjoittamassa (eli opiskelemassa elämää varten), vaan tekemässä tiedettä. Olimme teologisessa TIEDEkunnassa emme jatkamassa siitä mihin seurakunnan nuortenilloissa päästiin.

Onko valkolakki osoitus elämästä vai tutkinnosta? Se on asia, johon opiskelija itse tietää vastauksen. Tai ne jotka ovat lähimpänä elämääsi seuranneet. Kun opiskelee elämää varten, tiedosta tulee sydämen sivistystä eli ns. henkistä pääomaa.

Mitä paremmat tiedot henkilöllä on, sitä paremmat edellytykset hänellä on peilata myöhemmin työelämässä kokemuksella hankittua tietoa. Silloin hän kykenee paremmin asettamaan käytännön elämässä saadun tiedon oikeaan yhteyteensä, tekemättä hätiköityjä johtopäätöksiä. Oppiakseen silloin erottamaan oleellisen epäoleellisesta.

Urheilija on selvillä siitä, että oikeasta tiedosta ei ole mitään hyötyä, jos sitä ei tuhansien toistojen kautta harjoittelemalla oteta haltuun.

Viisaus/tieto/äly on myös teema, jota voi pitää puheessa ylioppilaalle esillä. On asioita, joissa tarvitaan älyä, tieteellistä erittelevää tutkimusta, joka halkoo asiat poikki ja pinoon. Mutta sitten on sydämen viisautta, se ei halkaise asioita, vaan yhdistää ja näkee suurempia kokonaisuuksia.

On myös olemassa viisautta, johon ihmisen järki eikä sydän ylety. Se on Jumalan salattu viisaus. Suurinta viisautta ihmisellä on etsiytyä hänen siunauksensa alle; oppia tuntemaan oma ihmisyytensä Jumalan luomana. Silloin näkee itsensä oikean kokoisena.

Tässä puheiden valmistelijoille joitakin ajatuksia tuleviin juhliin.

Jos nuori ei saanut kuutta laudaturia, häntä voi lohduttaa sanomalla: Parempi yksi ruuvi löysällä kuin kymmenen liian tiukalla.

 —-

Lisäys 17.5.2015

Olen pitänyt joitakiin puheita ylioppilaille lakkiaispäivänä ja muillekin valmistuneille. Niitä puheita löytyy seuraavan linkin takaa:

https://puheita.wordpress.com/category/ylioppilaille-valmistuneille/

Hyvä linkki puheen valmistamiseen omalle ylioppilaaksi kasvaneelle lapselle löytyy Hesarin sivulta:

http://www.hs.fi/koti/a1432519426895